PIIP PIIP PIIP PiiP! Nonin arvatkaapa kuka ei saanut yöllä taas kovin nopeasti unta (se oli varsin ärsyttävää), kuka heräsi oikein onnellisesti tunnin liian aikaisin ja sai lekotella vuoteessa sen tunnin puoliunessa ja kuka sai kyydin kouluun. Noh ei tarvitse arvata, sehän olen minä! Juuh siis aamu meni varsin mukavasti (nytkin on aamu myönnetään, mutta tossa aikaisemmin aamulla. Sain syötyä kotona ja olin ulkona pihalla koiran kanssa ja sain isiltä kyydin kouluun.
Mutta nyt tulee se osa päivää, mikä (jo nyt) ketuttaa... Eli autossa tajusin että ei ole matikan vihkoa mukana... Ja en ole kyllä tehnyt edes läksyjä vielä. Noh okei voin tehdä ne irtopaperille se ei ole ollenkaan ongelma. Sitten pääse iloisesti kouluun ja istuudun tähän koneelle onnellisena, että "jee koneelle". Otan laukkuni esiin ja tajuan että olen ottanut enkun kirjat mukaan äikän kirjojen sijaan! Voi jei noh ei sekään ole niin kamalaa Katjalla varmasti on mukana oikeat kirjat, se ei kaada maailmaa (huomatkaa positiivinen ajattelu). Noh kaikki varmasti on tietoisia siitä että olen jo pitkäänn tehnyt äidinkielen aikajanaa ja sain sen viimein eilen illalla valmiiksi. Olen todella ylpeä itsestäni kun kerta sen sain aika kunnialla tehtyä... Mutta siis koska jo nyt huomasin olleeni kovin hajamielinen aamulla... ajattelin että ei perhana onkohan mulla mukana se muistitikku, jolla se aikajana on??? Puoli paniikissa kaivoin penaalin esille (siellä säilytän muistitikkuani) ja en tottakai löytänyt sitä samperin tikkua sieltä! Nyt jo alkoi pikkuhiljaa ketuttaa, koska tänään pitäisi saada se palautettua että toinen ryhmä voi arvioida sen... Ei hemmetti siis...
Arvatkaapa kuka on nero? MINÄ OLEN! Voin soittaa kotiin ja pyytää jotakuta lähettämään sen pp-esityksen sähköpostitse tänne koululle. Olen niin ylpeä itsestäni ja miksi en keksinyt tuota aiemmin??? Miksi miksi oi miksi :D? Nyt jos äiti vielä vastaa puhelimeen niin hienoa...
JA jos se tikku vielä löytyis sieltä kotoa...
Wohoo äiti löysi sen tikun ja lähetti minulle sne aikajanan. Mahtavaa!
Juu aivan eli yksi, ja se tärkein ongelma hoidettu onnistuneesti. Mut ajatelkaa nyt kun unohtaa ottaa matikan vihkon mukaan ja ottaa enkun kirjat äikän kirjojen sijaan, ei ole tehnyt läksyjä ja ei edes tiedä läksyjä kun ei ole mukana sitä vihkoa missä ne lukee... Hyvin menee olen aika tyytyväinen, että ei ole sattunut mitään pahempaa. Nyt jos vain kaikki menee muuten hyvin niin hienoa...
Kun tulin tänne, minulla oli muutakin asiaa olen siitä aika varma... (Nyt kyllä alkaa tympimään tuo minä-sana joten jos sopii niin vaihdan sen vähän vapaamuotoisemmaksa ;)) Mutta nyt ei sitten yhtään muista pitikö sitä' sanoa jotain muutakin. Mutta ei se mitään... Aina voi sitten tulla takaisin kertomaan jos on jotain kiinnostavaa tapahtunut. Nyt pitäisi alkaa tekemään niitä läksyjä ja sellaista. Voisin soittaa Katjalle ja kysäistä mitä matikasta tuli läksyksi.
Eli tälläistä tällä kertaa ja heippodei hyvää päivää vaan kaikille!
Hihihi ihanaa sekoilua... :DD
VastaaPoistaHYvä Ellu, positiivinen ajattelu tapa. Jos onnistuis multakin...
VastaaPoista