Juosten kohti huomista

Hei kaikki! (tästähän tulee jo melkein päiväkirjamerkintä)

Totesin että juokseminen on aivan ihanaa. Sinänsä hassua koska mun peruslauseita on aina ollu "ja minähän en juokse!" olen siis aika tyytyväinen tähän uusinpaan löytööni. Kävi tuolla mäen päällä ja kotiin tullessa juoksin nii lujaa ku pääsin heti ku vaan oli mahdollisuus. Osaan sentään juosta sen mäen alas kaatumatta perseelleni ;). Olisin voinut juosta koko matkan kotiin asti niin lujaa kun jaloista vain pääsee, mutta jonkin ajan päästä totesin että ei ole ehkä sellainen ihan paras idea... Kuitenkin kengät ei ole ihan tarkoitettu juoksemiseen, vaikka niissä tuli kovin keveä fiilis. Tuntu että juoksee nopeammin kuin koskaan ennen vaikka se tuskin on lähelläkään minkäänlaista totuutta. Kevyt fiilis kuitenkin ja se tässä olikin pääasia. Toinen syy miksi en juossut koko matkaa kotiin oli, että en saanut enää henkeä ja kylkeen koski :D. Se siitä mun kunnosta sen vain sanon. Jos alkaisin ihan kunnolla liikkumaan kesällä ja juoksisin usein, niin voisi ehkä vähän pitempiä matkoja jaksaa juostakin. Se voisi olla todella mukavaa. Juoksisin aina kouluun. Tosin juokseminen laukun kanssa ei ole ollenkaan mukavaa. Sama koskee myös reppuja :(, joten ei olisi kovin kiva juosta kouluunkaan. Tällä hetkellä tuntuu että eksyin aiheesta... Mutta ei se mitään. Pointti oli että juokseminen on ihanaa. Jotenkin vapaa fiilis tulee. Voisin juosta pakoon koko maailmaa; juosta ja juosta ja juosta kunnes kuolee... Voisi olla ihan siisti juttu. ;)

Tänään on ollu todella mukava päivä. On ollut aurinkoista ja lämmintä ja ennen kaikkea loma. Kovin mukava tunne kun ei tarvitse oikeasti tehdä mitään. Ei sitten yhtään mitään ja sen taki kaiken tekeminen tuntui mukavalta. Tosin en vieläkään saanut laitettua puhtaita vaatteita tuosta tuolilta kaappiin :/ Se pitäisi todellakin jo tehdä... Mutta sen sijaan olen lukenut koko päivän.
Mentiin perheen kanssa rannalle. (Ja minähän se vannoin taas kerran että en menisi koko kesänä rannalle ja että en ruskettuisi yhtään. Ehkä se haave pitää taas unohtaa jo hyvissä ajoin). Ja siellä rannalla... arvatkaas mitä tein *rumpujen pärinää*, minä luin! Joo kyllähän kävin vähän lilluttelemassa jalkoja vedessä ja sellaista mutta periaatteessa luin koko retken ajan sateenvarjon alla kirjaa. Nautin kovasti ^^. Oli myös kiinnostavaa katsoa pitkälle järven toiselle rannalle, missä on puuta ja todella rauhallista ja samalla takaa kuuluu kamala meteli kun ihmisillä on hauskaa. Se loi sellaisen oman tunnelmansa ja samalla vaivutti jonkinlaiseen hassuun fiilikseen. Tavallaan sulautui siihen tunnelmaan eikä oikein ajatellut mitään. Se oli siisti fiilis...
Enivei rannalta sitten oli tarkoitus mennä syömään ja koska Rolls oli kiinni (tottakai) niin mentiin kunnon ravintolaan (siihen turkkilaiseen siinä vieressä) ja mie söin miekkakalaa *ylpeä äänensävy*... Se oli tosin hieman kuivaa, mutta ihan hyvää :). Oli tosi mukavaa kun isi kustansi, koska äiti täyttää tänään (*lunttaa kalenterista*)47v! JOssain vaiheessa päivää se kerrottiin minullekin ja olin ihan sillee "ai täyttääkö äiti...? Onnea vaan..." Olen siis niin perillä siitä milloin perheessäni vietetään syntymäpäiviä! Noh äidille tottakai annoin lahjaksi ilmaisen pyykin ripustamisen... Eli siis ripustin sen puolesta pyykit :). Olen niin kovin antelias ja kaikkea.

Huomenna on sitten työpäivä... Alkaa rippileiri ja meillä on aika pirun vaikea ryhmä. Miten keksiä leikkejä joihin kaikki voi osallistua, jos yksi ei näe, toinen ei kuule ja kolmas ei liiku... Siinä meille isosille pieni pähkinä purtavaksi. Jotenkin tuntuu vähän voimattomalta kun en ole onnistunut vielä kehittämään leikkiä, joka sopisi kaikille hyvin. Ehkä sellaista leikkiä vain ei ole olemassakaan. Pitää sitten vain keksiä leikkejä joihin suurin osa voi osallistua ja katsoa että jokainen voi osaalistua ainakin osaan leikeistä. Miksi ihmeessä edes meidän ryhmään on tullut niin paljon ongelmia... Pelottavaa etten sanoisi. Tosin ne on hakenu sille leirille ja niin olen minäkin, huomenna nähdään kadunko sitä päätöstä. Tosin toivon että kaikki menee hyvin ja että ei tule liikaa ongelmia niiden kanssa. Jotenkin tuntuu etten ehkä osaa suhtautua asiaan niin kuin pitäisi... Pelottaa että sanon jotain pahasti tai sopimatonta. Tunnetusti en kamalasti ajatele ennen kuin puhun. Ja sama että on vaikeaa pitää ryhmä koossa, kun on erilaisia ihmisiä, enkä itse ole kamalan sosiaalinen... Tupee aika pirun vaikea leiri ja kuten meille pappi jo totesi: "me tullaan oppimaan enemmän tästä leiristä, kuin nuo riparilaiset". That is so true(:

Voisin varmaan kirjoittaa koko yön eri aiheista ja pohtia vaikka mitä... Siinä juostessa tuli paljon kovin filosofisia ajatuksia mieleen. Mutta luulen että olisi parasta mennä nukkumaan. Huomenna kuitenkin tulee olemaan rankka päivä. Ensin riparia 10:00-16:30 ja sitten Nannan kanssa Omenaan ostoksille. Sillä on kuulemma jotain mitä pitää ostaa leiriä varten... Lupauduin lähtemään mukaan ja toivottavasti en ole sopinut kenenkään muun kanssa mitään...

Aivan hyvää yötä siis kaikille, Cello laskee jousensa ja kömpii sänkyyn (että oli muuten huono haha O.o )