Seksikkäitä marsupilameja tarjolla

Peiliposetuksen ehottomat kuninkaat 

Että me ollaan seksikkäitä, näillä tunnelmilla oltas tässä puolen tunnin sisään lähössä ajamaan kohti mahtavaa Forssan mestaa Bar 54, jossa esiintyy super seksikkäät Scandinavian HUNKS.

Aivan siis mahtavaa, tullaan niin hurmaamaan kaikki, erityisesti toisemme. Huomatkaa kanssa kuinka en oo vielä ihan saavuttanut kesäkunto 2015 tavoitettani, mutta eipä se haittaa, pieni pömppelssön on aina ihan seksikäs :D

Ja olen muuten ihan selvinpäin, musta vaan hassunhauskat adjektiivit on kans ihquleita :) Joten pitemmittä sekoiluitta tässä hyvää musaa:



Ja koska ylläri bonukset on mahtitsuikkeleita nii laitetaan myös jotain seksikästä:

SR-71 - Right Now ja minä-kriisi

Kuulokkeet korville ja musat täysille. Naapureiden korvia hellin täällä ku laulan täysillä mukana :) Helvetinmoista terapiaa tällänen.

Tänä aamuna heräsin siihen oloon et kaikki ei oo ihan kohallaan. Vähän ahisti silleen salakavalasti ja pohdiskelin pitkään vuoteessa elämän syviä syntyjä. Muun muassa sitä miksi helvetissä mun pitää olla minä. Lopulta sain perseeni ylös ja suihkuun, pesin viikonlopun viimein yltäni (aka mulla oli viel eilisenki huulten jälet tississä ku en käyny suihkussa :D ) ja kuuntelin All Time Lowta ja pohdiskelin millasen keikkapäivityksen oikeen rustaisin.

Hei olen Ellu, olen tavis ja söpö

Pikkuhiljaa alko kalvamaan sellanen epämääräinen tunne taas et joku nyt vammaa, pohdiskelin et tänään selkeesti taas sellanen huono päivä ja jatkoin elämääni. Mut huonot päivät on vähän sellasia et ei sitä nii vaan jatketakaan elämää. Se fiilis kalvo mua yhä enemmän ja aloin pohdiskelemaan sellasia syvällisiä kysymyksiä kuten: "Kuka mä olen" ja "miksi mä olen minä" ja "miksen mä vois olla vaikka joku muu"... En vastannu itelleni et "Hirveen hyvä kysymys mut kysy vaikka mitä kello on". En vielä osaa vastaa itelleni, mutta pienen spontaanin hajoomisen jälkeen päätin vaihtaa All time Lown johonkin muuhun ja päädyin vahingossa tohon yllä olevaan biisin.

Heti tuli parempi mieli, toi Right Now on vähän agressiivisempi ku ATL ja selkeesti tarttin agressiivista. Avas vähän ajatuksia ku sai eka hetken huutaa laulaa täysillä. Tajusin et mulla oli ihan huikee viikonloppu ja palasin nyt niiku arkielämään (ei nyt ookaan ku tiistai, minä hitaasti lämpenevä peruna). Mut en kyl haluu palaa arkeen. Koko viikonlopun olin vähän joku muu ja nyt oon niiku joku toinen eikä tää oo yhtään kivaa. Kuulemma tota heräämistä kutsutaan aikuistumiseks. Jätän kyllä sen kokeilemisen väliin, ihan turhaa sellanen!

Ilme = ihana

No mut nyt on parempi fiilis, yhä sellanen olo et mun sisällä on joku muu, joka haluis enemmän esiintymisaikaa. Lisää kamera-aikaa kaikille mun sivupersoonille! Mut mä uskon et tulis parempi fiilis useemmin jos tekisin kaikenlaista useemmin. Vaivautuisin liikkumaan täältä kotoo tekee kaikenlaista pientä kivaa. Hanki elämä nainen!

No mut ku saan aikaseks nii rustaan tänne päivitykset ainakin risteilystä ja tosta ATL:n keikasta. Mahdollisesti myös muuta luvassa, Ken tietää, kysykää siltä :)

 Tuolla nuo kuvat muuten havainnoillistaa millasil hepeneillä pompin baarissa vuonna 2012 ja nyt vuonna 2014.
Eka kuva otettu v. 2012 El Armadillon bilispuolelta näköjään (?), hirveen lutusen näkönen oon jooo. Ja tän toisen otin ku tulin kotiin ATL:n keikalta. Siinä päällä korsettipaita, minihame, ei näy mut stay-up sukat ja sukkanauhat (oli aika muksan näköset muuten), tennarit ja villasukat. Vähän vähemmän tavallista :D Mut mikäs sen parempaa :)

Olet susupala!

82.1%

Nimikkomakeisesi tavoin sinusta ei yleensä voi olla pitämättä! Olet sulavaluonteinen ja makea persoona jonka lähellä harvoin kukaan tuntee oloaan epämukavaksi tai ulkopuoliseksi. Mukaudut elämän eri tilanteisiin yleensä mutkattomasti, kanssasi on helppo jutella ja sinua pidetään usein hyvänä kuuntelijana. Vierastat välinpitämättömyyttä ja suvaitsemattomuutta. Osaat nauttia elämän pienistä iloista ja arvostat niitä, haaveillen kuitenkin välillä vieläkin makeammasta elämästä. Pidät muiden hemmottelusta mutta halutessasi osaat vaatia sitä myös itsellesi. Konfliktit ovat osa elämää eikä niiltä voi kukaan välttyä mutta sinä et riidoista perusta vaan pyrit usein sovittelemaan ja saamaan aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen. Sinuun on helppo samaistua. Päällä herkullista crispiä ja maitosuklaata, sisällä pehmeää toffeetäytettä.

Koska en jaksa vielä kehittää mitään viksua selostusta tän iltaisesta keikasta tai mistään muustakaan järkevästä nii tuun sit kertomaan teille, että oon SUSUPALA, siis aika namu niiku kaikki tietää :) 

Testinhän tein TÄÄLLÄ, nyt kaikki kertomaan mulle mikä karkki on ;)

PS. toivotaan, että toi linkki toimii, noh kertokaa joku jos ei toimi :P ÖITÄ kaikille!

Aamun erikoinen

Varoitus, nyt puhutaan runkkaamisesta :D

http://www.city.fi/suhteet/tyydyta+nainen+kasin/3091

^ TUO

Tuo tuossa noin on aamun random, aamun erikoinen ja aamun hymähdykset. Siis siinä mielessä, että kommentit oli sangen huvittavia, ehottomasti tärkeä osa tota artikkelia. Kannattaa käydä lueskelemassa, kovin hassuja mielipiteitä ihmisillä.


Laitetaan tänne pari mua ainaki huvittanutta kommenttia:

"Olipa ehkä yksi paskimpia ohjeita ever!!! Naisena voin sanoa että noilla ohjeilla en tulisi!"

Näitä oli useampiakin, tollasia "Naisena sitä ja tätä" juttua. Siellä naisetkin unohtaneet, että naisetkin on erilaisia, eka tykkää sormettamisesta, toka hieromisesta ja kolmas fistaamisesta, vähän jotenkin lyhytnäköstä tollanen :)

"Ehkä surkeimmat mahdolliset ohjeet. Mitäköhän miehet tykkäisivät siitä että painellaan alavatsaa ja pidetään runkkaamisessa TAUKOJA?? Naisen ja miehen sukupuolielimet eivät muodostaan huolimatta ole kovin erilaiset, siis nainenkaan ei ole nukke joka saa orgasmin sillä että vähän sipaistaan."

Kiintoisa ajatus toi "mitä miehetkin tykkäis siitä että...". Varmaan ihan yhtä vaihtelevasti tykkäisivät ku naisetkin, miten olis? Ja sitäpaitti joku on sanonu, että orgasmin vahvuuteen voi vaikuttaa just pitkittämisellä. Ja sitten toi "vähän sipaistaan". Kertokaa jos oon ihan hassusti tajunnu noi ohjeet, mutta eikö siinä just haeta sitä et hiljaa hyvä tulee ja tossa hommassa saattaa mennä pidempäänki ku sipaisun verran. Tosin saattaahan se vähän vituttaa jos on just saamassa ja sitten lopetetaan, ihan ymmärretäävää :D

"MIKSI MIEHEN KULLI NYKII NAISEN SUUSSA?"

RANDOM! Tälle hajosin joka lukukerralla, voin kertoa :D Itse asiassa tajusin sen kuitenkin vasta tällä kolmannella kerralla. Hyvä vastaus olis varmaan, että se nykii kun se tykkää ^^

"Mä oon 10 vuotias ja mul o poikaystävä. Me ei olla viel kertaakaan oltu "sillein"... ;) Mun pikaystävä Aleksi (Allu) on 12v ja iha sika söde!!! Me ollaan kyl kielareit tehty aik paljo. Onnee naisille!  :)"

Arvostan tän pikaystävyyttä. Se on hyvä et alotetaan jo nuorella iällä, hyvin aikaa kokeilla ku kuollaan kumminki joskus :D 

No juu, tällästä tällene aamutuimaan. Olis ollu paljon parempi jos olisin tuolla petissä nukkumassa, mutta kun ei niin ei. En nyt ala sanomaan omaa mielipidettäni naisten herkistä paikoista, ei kukaan kuitenkaan halua sitä kuulla ;) Mutta viihdetekstinä toi oli ihan hupaisa ja tavallaan opettavainen, ainakin se käskee miehiä räpläämään tarpeeks ja mikäs sen mukavempaa. Koskettaminen on se tärkein juttu, varmaan melkeen kaikilla kuitenkin. 

Sanni

Nyt on niin syvällistä, että pitää tulla ihan jakamaan teidän kanssa.

Hetkeen ei ole ollut sellasta fiilistä kirjottaa, on miettiny mitä tekisin, koska jotain sitä kai pitäs tehä ja en oo vielä päässy itseni kanssa sopivaan kompromissiin. Katellaan nyt, tiiän kyllä oikeestaan mitä teen, en vaan halua tehä niin ja siksi pitää jonkin aikaa vielä katella. Kamalan monimutkasta ja sitten taas ei.

Annetaan sen asian nyt kuitenkin olla ja palataan aiheeseen, josta tulin kirjoittelemaan.



Päädyin kuuntelemaan tota tässä tunnilla (kertoo siitä kuinka paljon me tehään täällä töitä) ja toi jotenkin kosketti.

Mä olen väsynyt tieltä väistymään,
Kun tila tyhjällä me täytetään.
Puhetta puhetta puheen perään,
Kuka täällä oikeesti tekee mitään?

Jotenki mystisesti toi herätti mussa paljonki sekavia tunteita. Päällimäisenä kuitenkin nyt se kuinka mahtava biisi tuo on. Muutenkin tässä ku oon kuunnellu ton Sannin biisejä, menee kuppa jotenkin ihan sekasin, en tiiä mitä pitäs ajatella näistä. Ihan ihmeellistä millasesta musiikista mäki voin tykätä, ennen en varmaan tällasta olis mistään hinnasta kuunnellu. Nii sitä vaan avartaa mieltään.



Kerta kiellon päälle, laitetaan tänne myös päivän "Mitäpä helvettiä täällä tapahtuu" biisi. Se on mun ensireaktio tohon ja vieläkin sama reaktio tulee. Emmä tiiä, ehkä nyt on hyvä taas jättää tää postaus tähän ja kirjotella jotain fiksua taas seuraavalla kerralla. Pitää varmaan vaihtaa musiikkia ettei mee ihan sekasin näitä kuunnellessa.

Huomenna on kuulemma ystävänpäivä... Mikähän se sellanen on? No juu, mutta heipparallaa taas.

PS. Onko huono, että tää blogi on julkinen? Onko tää jotenkin liian avaava tai henkilökohtainen? Aloin vaan pohdiskelemaan, että uskaltaako tätä pitää avoimena...

Wish me luck

Huomenna ensimmäinen terapiakäynti, wish me luck! Jänskättää etten osaa sanoa mitään sille hyypälle ja et en sit muista yhtään mistä voisin avautua... Mut enköhän mä selvii, ainakin saa lintaa koulusta :D Ja sehän on kiva jäädä viel enemmän jälkeen, jippii!

Mutta nyt nukkumaan.

Bruuveri ja Venue

Noniin, tänään siis vähän erilaista päivitystä. Käytiin nimittäin tossa iltasella vähän Helsingissä hillumassa.
Annin kanssa mentiin Bruuveriin istuskelemaan ja sosialisoimaan Fetlifen miittiin ja jutskailtiin siellä niitä näitä random ihmisten kanssa. Sieltä sitten suunnilleen yhen maissa saatiin tanssiseuraa paikalle ja lähettiin jatkoille Venueen vähän tanssahtelemaan. Tulikin tanssittua ja hämmennettyä ihmisiä ihan hyvissä määrin :) Pikkasen kattoivat ihmiset meirän touhuja, mulla taitaa taas tulla tissiin mustelma :))

Oli aika mukava tanssia pitkästä aikaa (muuallakin kun laivalla), sai vähän tavallaan kulutettua fiiliksiä johonkin vähän järkevämpään. Eka oli vähän hassu olo ku olin hippimeiningeillä liikenteessä, mutta lopultakin fiilis oli aika oikea ja tanssiminen tuntu hyvältä, ei tullu sellanen awkward olo... Oli kanssa kiva nähä tuttuja ja saada vähän huomiota, ja joku ihan random jäbä (jonka oon kyl jossain nähny, varmaan koulussa) moikkas mua ihan ku jotain vanhaa tuttua, ihme tyyppi :D

Päällähän mulla oli nuo ihanat haaremihousut (joiden takia meinasin lentää portaat alas, onneks siinä oli frendi edessä nii sain tukea), tennarit ja tollanen vähän pitsikuvioinen villapaitajuttu (mukavasti näkyy siitä läpi).

No mutta tällästä täl kertaa, ihan positiivista oli päästä vähän irrottelemaan, koska muuten päivä on ollu vähän sellanen piilomöhkis. Siivosin monta tuntia ihan vaan pitääkseni itteni ruodussa ja sit otin parit torkut ihan vaan koska oma vuode on kivan turvallinen.

Kahtellaan jos sitä sais kirjotettua tosta risteilystä jotain, sieltä tuli jopa otettua kuvia, voisi niitä vähän esitellä :) Öitä kaikille, mulla olis edessä unten jälkeen äidin kodin siivous (rahasta) ja voisin saada sitä ennen parin tunnin unet ^^

Marianas Trench - Stutter

Koska hyvä musiikki :) Mulla mitenkään juttu tollasiin musavideoihin, rakastuin tohon ensisilmäyksellä! Kiitos Iitulle, kun kaivoit mulle hyvän bändin esille kun pyysin! 

Käykää tsekkaamassa Iitun musiikkiblogia TÄSTÄ, on hieno ihminen ja hieno blogi :)

 

Tavallista tapahtumarikkaampi päivä

Tänään on ollut kumma päivä. Ainakin siitä on ollut omaperäisiä käänteitä. Totesin, että suuttuminen tekee välillä hyvää. Totesin, että mulla on yhä kyky pitää itteni suunnilleen koossa jos on pakko. Pystyn yhä ajamaan Helsingissä, vieläkään en oo kuollu. Opin taas kerran, että vaikeneminen on joskus kultaa, mutta aina välillä on hyvä avata suunsa.

Kaikenlaista sitä tänään kyllä oppi... Mutta en kyllä oppinu laskemaan tunnuslukuja. En sitten yhtään.

Soitin tänään Nupoliin, näyttää vahvasti siltä, että saisin lähiaikoina ihan ammattiapua tähän mun sekopäisyyteen. Ehkä ihan hyvä, tätä ei oo jatkunu kamalan pitkään ja alan jo kyllästyä koko sekasotkuun.

Ja voisin lähettää ihmisille terveisiä, koska sellainen on hauskaa :D

Hei sinä rakas ihminen siellä, joka toivottavasti aloitat lukemaan tätä! Kiitos, että olet siellä aina päivystämässä, oot mun elämän tuki ja turva.

Hei te kaksi höpönassua, haukutaan  parannetaan maailmaa joskus yhdessä, kiitos, että ootte se normaali elämä, jota välillä karsastan :)

Hei rakas riitapukarini, kiitos, että kanssasi voi päästää höyryjä ja välillä tapella oikein kunnolla. Ja kiitos siitä kokemuksesta, jonka turvin voin puhua itselleni välillä järkeä ;)

Sinä ihminen, jos luet tän: kiitos, että oot kannustanu mua tuomaan niitä asioita itessäni esille, joista oon salaa pitäny. Vaikka ei ollakaan aina ihan samalla kartalla, kiitos että oot yhä siinä, tavallas. Kiitti ja anteeksi, että oot mun katkaisin, ehkä musta joskus tulee tasapainoinen sen ansiosta.

Ja viimeisenä tällä kertaa sinä rakas ystävä, joka jaksat kuunnella mua järkevästi ja jaksat nauraa mun järjettömyyksille. Kiitos jokaisesta kävelystä ja jokaisesta neuvosta, jonka oot antanu (vaikka en niistä aina pidäkään).

Näitä terkkuja lähettää Ellu, vähän rikki ja hullu ja äkkipikainen, mutta yhä elossa! Kiitos kaikille jotka jaksatte mua vähän tällasena sekopäisempänäkin aikana. Ja mulle saa alkaa huutamaan samalla tavalla ku oon ite huutanu samassa tilanteessa oleville jos alkaa näyttää siltä, että menee liian pitkälle! Ja jos ette hetkeen kestä mua niin mulle saa sen sanoa, en vedä ranteita auki sen takia :)

Nyt kun elämä ei tunnu enää yhtä toivottomalta ku aikasemmin, hyvää yötä ja toivottavasti aamun olotila vastaa illan olotilaa (:

Vittu

Ei jumalauta tästä kirjottamisesta tule yhtään mitään. Tää on jo kolmas yritelmä ja alkaa pikkuhiljaa rauhottumaan ärsyyntymään. Aikaisemmin ahisti. Yhtään ei selkeesti pysty puhumaan fiiliksistä, heti tulee stoppi, ei kirjotuksen suhteen, mutta julkaseminen ei onnistu. Vituttaa sellanen.

Vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu! Viekää joku mut pois. Oikeesti.

No mutta koska tästä kirjottamisesta ei oikeasti tule mitään (tässä olis jo kolme kertaa enemmän tekstiä jos en kokoajan poistaisi kaikkea)  nii kerrotaanpa kaikille mun paska päiväohjema:

1. Herää
2. Kouluun
3. Soita Nupoliin 
4. Lintsaa koulusta ja vie äiti ja sisko Helsinkiin 
5. Mahdollisesti viel äiti ja sisko kanssa kotiin
6. Selloon tapaamaan jotain tyyppiä, joka haluaa tutustua johonkuhun kinkyläiseen ennen ku tulee miittiin. Olenpa mä ihana ihminen ku suostun tälläseen
7. Ranteet auki ohjelman sisällön takia
8. Nukkumaan

Mä en pysty tähän, mä en ihan oikeasti pysty.

Ihmisistä

Tänään ollaan laatikossa, nimittäin lasilaatikossa. Ainakin siltä tuntuu just nyt.

Aloin kelaa tossa kouluun valmistautuessa että mikä tänään vituttaa, koska joku nyt selkeesti on tässä päivässä vikana. Kouluun ajaessa kelailin josko tänään vituttais se et mun elämä on vähän niiku jaettu laatikoihin tai lokeroihin. Mul on tää päälokero jossa yleensä elelen ja josta kamalan harvoin poistun. Sit mulla on yhessä lokerossa kinkyily ja Anni, yhessä lokerossa Iitu ja varmaan sinne voi työntää kaikki fandomit kanssa. Lintu on lokerossa, jossa en oo visiteerannu kunnolla pitkään aikaan :(, sit on perhe, joka jakautuu kahteen lokeroon, koska iskällä käyn laittoman harvoin ja äidinki luona oon yleensä vaan pahalla tuulella. Vikanat ovat lokerot Valtteri, Teinonen ja koulu, nii ja "kaikki se muu shaiba".
Kaipa mä yritän ilmasta, että mun elämäs ei oo sitä yhtenäisyyttä. Kaikki on eroteltu ja kamalasti kuluu energiaa siihen, että yritän vierailla jokaisessa lokerossa ku en millään saa niitä yhdistettyä. Ja sit mulla on niin paljon tekemistä tossa päälokerossa, jota voisin kutsua ironisesti "elämäksi", et ehtisin tehä mitään muuta. Ei ihme, että ahistaa. Ehkä tää Kessu sulleki selittää, miksi vaikkapa risteily tai joku muu kiva ei ole irtiotto arjesta...

Millon mun piirit hajos tälleen? Missä vaiheessa mulla lakkas olemasta yhtenäistä kaveripiiriä ja vaan yksittäisiä ihmisiä tai porukoita, joita nään erillään muista? Vai pitäskö ennemmin kysyä "miksi"? Oonko mä vaan huono aikatauluttaja ku mulla ei tunnu olevan aikaa kellekään.

Tänään pitäs soittaa Nupoliin. Pitäs pystyä taas jotenkin järkevästi jäsentämään mikä on vikana ja kuinka pian kelasin tappaa itteni (koska sitä ne suoraan kelaa jos puhuu itsetuhosista ajatuksista) ja mitä ylipäänsä haluan saada jotain aikaseks itteni kanssa. Se on sitäpaitti vaikeempaa ku luulin. Selittää jolleki tuntemattomalli liiottelematta, mut kuitenki tarpeeks vakuuttavasti, että mä ehkä saattasin tarvita jonkinlaista ammattiapua. Varsinki ku näyttää siltä, että aina ku niistä asioista pitäs puhua, mulla on menossa hyvä päivä. Tänään ei oo, mut pystynkö nyt puhumaan tunteistani jos tätäki kirjottaessa pitää välillä pysähtyä, vetää syvään henkeä ja rauhottua ettei tunteet nousis liikaa pintaan, tunnilla ei oo hyvä itkeä. Paha sanoa, tänään pitäs soittaa. Katotaan soitanko.

Nyt pitäs lopettaa kirjottaminen, käydään uutta asiaa ja pitäs kai kuunnella ja keksittyä. Tuntuu etten päässy tän kirjotuksen kanssa yhtään mihinkään suuntaan. Jos joku ei halua nähä nimeään täällä, tiiätte mistä mut löytää, saa tulla sanomaan nii otan pois.

Noni, hymy korviin, ajatukset taka-alalle ja päivä käyntiin. Tulee olee täysi viikko, silti haluisin tunkee siihen viel muutamia ihmisiä lisäks. Katotaan miten selviän tästä :) Hymyllä varmaan kuten aina :)