torstai 3. joulukuuta 2009

Musta tulee isona insinööri part 1

Joskushan on ihan tervettä haluta kaivaa sydän rinnasta, repiä se tuhansiks kappaleiks ja sitten heittää ne palaset kaikkiin ilmansuuntiin? Musta se ainakin on hieno idea juuri nyt! Vituttaa vaan niin saatanasi, että mun hieno ilta meni tuhannen pillun päreiks ja samalla päivä alkoi hanurilleen.

Täällä päin maailmaa ei enää saa edes kävellä rauhassa kotiin kello 1 yöllä kun vastaan tupsahtelee piripääexiä ku sieniä sateella. Se on aika kurjaa ja siksi olenkin päätttänyt, että pysyn koko tämän jakson näiden neljän seinän sisäpuolella ja suoritan lukio-opintoni etäopiskeluna! En vaineskaan, mutta en kyllä katso ulkona liikkumisen olevan kovin turvallista. Elämä tarpeeks vaikeeta ilman hysteerisiä kohtauksiakin jos tajuutte mitä meinaan...

Kuitenkin, aluksi oli kiva päivä, mutta sitten alkoi uusi eikä se ollutkaan ihan niin kiva... EIKÄ OLLU EHTINY MENNÄ TÄTÄ PÄIVÄÄ KU ALLE TUNTI JA HETI PILALLA! Ja sitten se piti vielä mennä pilaamaan uudelleen tunnin sisällä vieläpä saman ihmisen toimesta... Että mun elämä on ihanaa ja ihkua ja vaikka mitä...

Noh tästä tuli nyt tälläinen itkupotkuraivarimerkintä... Oikeesti keikalla oli tosi kivaa (vaikka mua haukuttiinki vitun ämmäks) ja muutenki päivä meni aika passelisti... Kunnes se juna myöhästy ja mä sen takia myöhästyin bussista ja vittu jouduin kävelee kotiin. Jos niin ei olis koskaan tapahtunu nii olisin nyt iloinen pieni tyttönen... Mutta ei kun elämä on julma ja potkii päähän silloin kun on vähän liian korkealla :(.

Mutta kiitos niille, jotka ahkerasti piristi mun päivää ja haistatan paskat jokaiselle joka sitä pilas pikkasenki (siis se muija, joka ei ymmärrä vahinkojen merkitystä ja herra Arvatkaapakuka).

Hyvää yötä,toivottavasti aamulla kaikki on jo toisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti